Elämysmarkkinointi

Elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka jokaisella ihmisellä on hyvin erilainen. Elämys on aina henkilökohtainen, joten kaikille ihmisille sama koettu asia ei tuota välttämättä elämys-fiilistä. Tämä tekee elämyksien tuottamisesta hieman hankalaa, koska mitään takuuta ei elämyksen syntymisestä ole. 

Elämys on usein paljon enemmän kuin mukava ja miellyttävä kokemus tai hyvä palvelu. Kokonaisvaltainen elämys koostuu viidestä ulottuvuudesta:

• aistit - haju, maku, näkö, kuulo
• tunteet - mitä tunteita esimerkiksi jokin tuoksu herättää
• ajatukset - luonto, eläinkokeet
• toiminta - testerit, sovituskopit, toiminnallinen testaaminen
• tunne yhdenmukaisuudesta 

Elämysmarkkinoinnissa painopiste on kuluttajan kokemuksilla. Kuluttajat nähdään järkiperäisinä, tunnevaltaisina yksilöinä, joille pyritään tarjoamaan kokonaisvaltaisia elämyksiä. Yritykset pyrkivät sitomaan asiakkaita tuotteisiinsa ja palveluihinsa elämyksien kautta. Näin asiakkaat eivät ainoastaan valitse tuotemerkkiä, vaan myös palvelun ja kaupan, josta he haluavat tuotteen ostaa. Asiakkaalle tulisi pyrkiä luomaan "flow"- elämyksiä eri aistien avulla. Mitä enemmän elämys herättää tunteita, sitä paremmin se muistetaan. 

Elämyksiä hakemalla kuluttaja pyrkii saamaan mielihyvää. Tärkeää on muistaa, että me ihmiset olemme tunneperäisiä olentoja, vaikka välillä saatamme ajatella järkiperäisesti. 

Myymäläympäristöt, joissa kuluttajalla on kiire (juna-asemat, linja-autoasemat), maksimoivat kuluttajan tyytyväisyyden, kun tuotteet on laitettu houkuttelevasti esille esimerkiksi kassojen läheisyyteen. Kun taas myymäläympäristössä, jossa kuluttajalla on paljon aikaa, tulisi aisteja aktivoida mahdollisimman paljon. 

Ihmiset käyttävät koko ajan enemmän aikaa shoppailuun, ja siitä onkin jo muodostunut hyväksyttävä vapaa-ajanviettotapa. Shoppailija-tyypit voidaan jakaa kahteen kategoriaan:

Perinteiset shoppailijat arvostavat ajansäästöä, edullisuutta ja onnistumista. Ostosten teko on rutiininomaista, suunniteltua ja järkiperäistä sekä ostoksilla käyntiin liittyy aina ostosten tekeminen. 

Elämysshoppailijat eivät aina tee suunniteltuja ostoksia, vaan shoppailu itsessään on päämäärä. Shoppailu on enemmänkin eräänlaista ajanvietettä, huvittelua tai nautiskelua. Shoppailu mielletään toiminnaksi, jolla voidaan parantaa elämänlaatua. 

Ilse koen itsessäni löytyvän piirteitä näistä molemmista shoppailijatyypeistä.  Elämi tällähetkellä on hyvin kiireistä, joten shoppailunkin tulee olla järkevää ja aikaa säästävää. Kuitenkin nautin myös shoppailusta juurikin ilman tiettyä tarvetta tai päämäärää. Eräs hyvä esimerkki mielikuvamarkkinoinnista on erä lifestyle liike Vaasassa. Siellä myydään vaatteita, koruja, erilaisia sisustus- ja keittiötarvikkeita. Liikkeessä jokainen vaate ja esine on huolella laitettu esille kauniisti. Liikkeessä ollessa mieleen nousee mielikuva kauniista, tyylikkäästä naisesta, jonka koti on aina yhtä kaunis kuin liike itsessään. Tämän mielikuvan perusteella nousee itsellekin halu ostaa liikkeessä myynnissä olevia vaatteita ja esineitä.

Sissimarkkinointi

Sissimarkkinointi, eli englanniksi guerilla marketing, tarkoittaa epätyypillisiä markkinoinnin keinoja, jotka tuottavat hyviä tuloksia pienillä panostuksilla. Sissimarkkinoinnille on usein tyypillistä luovuus, kekseliäisyys, mielikuvituksellisuus, edullisuus ja tuloksellisuus. Sissimarkkinoinnissa on usein jokin selkeä idea, joka keskittyy tiettyyn kohderyhmään tai liikeideaan. Miljoonien eurojen sijasta käytetään kekseliäisyyttä ja pieniä, luovia juttuja, sekä tärkeintä on ymmärtää ihmisten ostokäyttäytymistä. Sissimarkkinointi saattaa myös yllättää.  Sissimarkkinoijan tavoitteena on saada tuotteesta kiinnostuneet ihmiset välittömästi haluamaan ja tilaamaan tuotetta. Sissimarkkinoinnilla pienikin yritys voi markkinoida edullisesti, mutta tehokkaasti.

Omassa yrityksessäni olen käyttänyt markkinoinnin keinoja, joissa on sissimarkkinoinnin piirteitä. Yksi esimerkki on kampanja, jonka tarkoituksen oli saattaa opiskelijoiden tietoon tieto yrityksemme opiskelija-alennuksesta. Osana kampanjaa kävimme kahden päivän ajan yliopistolla leikkaamassa miesten hiuksia hyvin edulliseen hintaan, samalla promoten itseämme ja opiskelija-alennustamme. Lisäksi jaoimme kaikkiin kaupungin korkeakoulujen ilmoitustauluille mainosjulisteita opiskelija-alennuksesta. Kampanja maksoi meille käytännössä vain omat työtuntimme sekä julisteiden painon. Tulokset olivat erinomaiset. Asiakasvirtamme on selvästi lisääntynyt nimenomaan opiskelijoiden osalta. 

Toinen suunnitteilla oleva sissimarkkinoinnin keinoja käyttävä kampanja on sosiaalisen median näkyvyyden lisäämiseen tähtäävä kampanja. Meiltä löytyy suuri määrä matkakokoisia tuotteita, joilla emme tee mitään. Ajatuksenamme on jakaa ne ilmaiseksi pois asiakkaillemme jotka joko merkitsevät itsensä yritykseemme tai arvostelevat yrityksemme sosiaalisessa mediassa. Näin saamme paljon ilmaista näkyvyyttä ja tehokkainta mahdollista kohdistettua mainontaa. Eli asiakkaamme niin sanotusti suoraan suosittelevat meitä ystävilleen sosiaallisessa mediassa.

Jokainen on varmasti joskus törmännyt ärsyttäviin mainoksiin. Sellaiset, jotka saavat näkemään jo punaista kun kuuletkin sen jo alkavan. Ärsytys on myös yksi mainonnan keino. Ärsyttävät mainokset jäävät mieleen, toisin kuin mitäänsanomattomat. Markkinoinnissa tärkeää on ymmärtää myös se, että kaikkia miellyttävä viesti ei välttämättä myy eniten. Usein sääntöjä rikkova kampanja myy jopa enemmän, vaikka suututtaakin osan ihmisistä, mutta saa myös osan ihmisistä reagoimaan voimakkaan positiivisesti.

Mielikuvamarkkinointi

Millainen mainos jää mieleen?

Usein sellainen, joka on jollain tavalla erilainen, poikkeava tai usein jopa ärsyttävä. Mitäänsanomaton, tylsä mainos ei jää mieleen. Jos miettii, montako mainosta muistaa nähneensä päivän aikana, ei ehkä montaa tule mieleen, jos yhtäkään. Syy tähän on ehkä se, että mainokset ovat niin jokaisen arkipäivää, ettei niihin juuri kiinnitä edes huomiota, ellei se ole jollain tavalla hyvin poikkeava tai erilainen kuin muut. Huomion saamisen kynnys kasvaa koko ajan korkeammaksi. 

Mielikuvamarkkinointi on määritellyn kohderyhmän mielikuviin tähtäävää tietoista vaikuttamista halutun tavoitteen toteutumiseksi. 

Yrityksen imago muodostuu asiakkaiden mielissä. Syntyneeseen mielikuvaan tai imagoon voi vaikuttaa ainoastaan, jos yritys tietoisesti suunnittelee viestinsä. Muistikuvat syntyvät siitä, mitä ihminen näkee, kuulee ja kokee. Ei ole yhdentekevää, millainen muistijälki asiakkaan mielikuviin jää. Jotta yrityksen markkinointiviestintä herättäisi näkemisen kautta muistikuvia tai tunteita, tarvitaan koko prosessiin mukaan kokemuksia ja tunteita. Yritysten ja tuotteiden tulee olla tunnistettavia ja muista erottuvia sekä nimen että visuaalisen muotonsa puolesta. 

Eräs mielestäni hyvä esimerkki hyvästä mielikuvamarkkinoinnista on eräs mainos, jonka näin joku aika sitten ruotsin televisiosta. Mainoksessa mainostetaan nuuskaa. Mainoksessa esiintyy hyvin trendikkään näköinen mieshenkilö, jolla on tyyliikkäät farkut jalassaan, joiden takataskuun piirtyy nuuskapurkin muoto. Mainoksesta syntyy vahva mielikuva, että nuuskan käyttö on niin sanotusti cool.

Tunnistettavuus auttaa tärkeiden kilpailuetujen hahmottumista ja omaksumista. Tietyistä logoista, väreistä ja tekstityyleistä tulee automaattisesti jonkinlainen mielikuva ihmisten mieleen. 

Ihmisten kaikki näkemykset ovat puhtaita mielikuvia. Ihminen tekee aina ensimmäisen ostopäätöksensä puhtaan mielikuvan perusteella. Yritys voi rakentaa itselleen puhdasta yrityskuvaa tai tuotekuvaa

Visuaalinen markkinointi

Valtaosa kaikesta saamastamme informaatiosta tulee ensin näköaistin kautta. Visuaalinen markkinointi on yksi osa yrityksen markkinointiviestintää, ja se täydentää muuta markkinointikokonaisuutta visuaalisilla herätteillä. Visuaalisen markkinoinnin ideana voidaan ajatella olevan havainnollistaa yrityksen identiteettiä ja tuotteita, sekä yrityksen imagoa, arvoja ja mieleenpainuvuutta. Visuaalisella markkinoinnilla pyritään luomaan yrityksestä, sen tuotteista tai palveluista positiivista mielikuvaa. 

Visuaalisen markkinoinnin keinoja ovat muun muassa tuotteiden esillepano, näyteikkunamainonta, myymälämainonta, promootiot, tapahtumamarkkinointi, messut, näyttelyt sekä tuotekatalogit ja miten ne on toteutettu. Pienikään budjetti ei ole este visuaalisen markkinoinnin toteuttamiselle. Ydinasiana on oikeanlainen kokonaisuus ja omannäköinen myymälä erottuu muista kilpailijoista. 

Näyteikkuna on visuaalisen markkinoinnin näkyvin elementti. Sillä voidaan helposti edistää myyntiä ja se on konkreettinen viestintäkeino. Tärkeintä näyteikkunassa on ehkä se, että se myy aukiolon jälkeenkin. Näyteikkunan tavoitteena on antaa hyvä ensivaikutelma, sekä herättää huomiota, ajatuksia ja mielenkiintoa. Näyteikkunassa tapahtuva visuaalinen markkinointi toimii niin konkreettisena tuotteiden myynnin edistämisenä kuin myös yrityskuvan luomisen työkaluna. 

Väittäisin, että hyvin monet varsinkin kauneudenhoitoalan yritykset voisivat käyttää näyteikkuna markkinointia huomattavasti tehokkaammin hyödykseen. Omaan parturi-kampaamoni ikkunoihin suunniteltiin kesällä hyvin näyttävät ja huomiota kiinnittävät näyteikkunateippaukset. Uskaltaisin jopa väittää, että olemme onnistuneet saamaan uusia asiakkaita liikkeeseen sisään jo ainoastaan näyteikkunoiden avulla. Muutama asiakas on jopa sanonut, että olivat kävelleet liikkeen ohi ja katsoneet, että wow, mikäs uusi liike tuohon on tullut. Kyseisessä liiketilassa on siis toiminut jo aiemmin parturi-kampaamo, mutta asiakkaat eivät olleet edes huomanneet sitä huomaamattomien näyteikkunoiden vuoksi.

Nykyään visuaalista markkinointia voidaan käyttää myös monipuolisemmin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Monet sosiaalisen median kanavat ovat nimenomaan visuaalisia, näitä ovat esimerkiksi Instagram, Pinterest sekä uusimpana Snapchat. Kaikki nämä ovat tehokkaita ja edullisia visuaalisen markkinoinnin työkaluja yrityksille. Itse pyrin käyttämään yritykseni markkinoinnissa mahdollisimman paljon esimerkiksi Instagramia. Julkaisen siellä monipuolisesti erilaisia kuvia, jotka esimerkiksi tukevat yritykseni imagon rakentumista tai markkinoi tiettyä tuotetta tai palvelua.

Segmentointi ja ostokäyttäytyminen

Segmentoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa markkinat jaetaan toisistaan selkeästi erottuviin asiakasryhmiin. Segmentointi on markkinointistrategia, jossa laajat kohdemarkkinat jaetaan useampiin segmentteihin erilaisten asiakkaiden erityyppisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Asiakaskohderyhmä, joka halutaan asiakkaaksi, on segmentti. Segmentoinnin avulla yritys pystyy kohdistamaan markkinointitoimenpiteensä juuri oikeille asiakasryhmille. Segmentoinnin yleinen periaate on pitää segmentti kapeana. Tällä tavoin keskitetty viestintä puhuttelee juuri oikeita kohderyhmiä ja yritys pystyy keskittää resurssinsa paremmin. Näin markkinointi on taloudellisempaa ja tehokkaampaa.

Tehokas segmentointi vaatii kuluttajien ostokäyttäytymisen ymmärtämistä. Kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat markkinointi, ostoperusteet, toisten ihmisten vaikutus sekä demograafiset tekijät. Ostoperusteet voivat olla järki- tai tunneperäisiä. Segmentointikriteereinä voidaan käyttää demografisia ja psykograafisia. Demograafisia ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, asuinpaikka, perheen koko, perheen elinvaihe, maantieteellinen alue ja tulotaso. Nämä ovat niin kutsuttuja kovia segmentointiperusteita, ne ovat melko kiinteitä ja pysyviä. Psykograafiset taas ovat helpommin muuttuvia ja häilyviä, niitä voidaan kutsua pehmeiksi segmentointiperusteiksi. Näitä ovat  elämäntyyli, harrastukset, käyttäytyminen, arvot, asenteet, kiinnostuksen kohteet, maailmakuva, mielipiteet ja uskomukset. Asiakassuhteen vaihe voi olla myös segmentointiperuste. Asiakkaiden erilaisuuden ja erilaisten tarpeiden vuoksi, yritykset eivät koskaan voi miellyttää kaikkia asiakkaita. Siksi asiakkaat on jaoteltava homogeenisiin ja toisistaan riittävästi poikkeaviin segmentteihin. Jakoperusteista yrityksen on valittava ne, jotka sopivat tavoitteisiin, resursseihin ja yrityksen tapaan toimia.

Valittujen asiakassegmenttien tulee olla mitattavia, merkittäviä, tavoitettavia sekä toimintakelpoisia, jotta niitä voidaan hyödyntää. Mitattavuus tarkoittaa, että segmentin tulee olla helposti tunnistettavissa omaksi ryhmäkseen ja sen koon ja ostovoiman on oltava määriteltävissä. Segmentin tulee olla myös tavoitettavissa, eli sen tulee olla sellainen, että yrityksen on helppo kohdistaa siihen markkinointitoimenpiteitään ja palvella sitä. Segmentin merkittävyys tarkoittaa, että segmentin tulee olla riittävän suuri ja riittävän kannattava. Segmentin on oltava myös toimintakelpoinen, eli sen on oltava sellainen, että yrityksen on mahdollista suunnitella sille tehokasta ja houkuttelevaa markkinointia.

Itse olen ymmärtänyt segmentoinnin merkityksen oman yritykseni markkinointia suunnitellessani. On hyvin tärkeää ymmärtää mikä on yrityksen kohderyhmä, jotta voidaan rakentaa toimiva markkinointisuunnitelma. Markkinointi on tehokkainta silloin kun se on kohdistettu juuri oikealle segmentille. Uskon, että tämä on asia, joka usein erityisesti hyvin pienissä yrityksissä unohdetaan. Itse olen konkreettisesti huomannut, miten paljon helpompaa minun on suunnitella markkinointikampanjoita kun minulle on selvää, keitä olen tavoittelemassa.

Mitä mainonnassa saa ja ei saa tehdä?

Markkinoinnissa käytettäviä ohjeita ja säädöksiä on valtava määrä ja jokaisen markkinoijan tulisi tutustua näihin säädöksiin markkinointia toteuttaessaan. Markkinointisäädösten tarkoituksena on varmistaa, että kuluttaja saa totuudenmukaisen ja ostopäätöksen kannalta oleellisen tiedon markkinoinnin kohteena olevasta tuotteesta. Kansainvälinen kauppakamari on määritellyt markkinoinnin perussäännöt, jotka sisältävät 26 artiklaa. Nämä artiklat sisältävät muun muassa seuraavanlaisia aiheita:

• Perusperiaatteet
• Hyvä tapa
• Rehellisyys
• Yhteiskunnallinen vastuu
• Totuudenmukaisuus
• Ilmaisut "ilmainen ja takuu"
• Turvallisuus ja terveys
• Lapset ja nuoret

Lisäksi Kansainvälinen kauppakamari on määritellyt erityissäännöt joissa määritellään erilaisia artikloja liittyen myynninedistämiseen, sponsorointiin, suoramarkkinointiin, markkinointiin digitaalisessa interaktiivisessa mediassa sekä ympäristöväittämiin markkinoinnissa. Useita näistä säännöistä näkee usein rikottavan. Itse uskoisin, että yksi syy rikkomuksiin saattaa olla myös markkinoiijien tietämättömyys. Myös itselleni muutama näistä artikloista tuli uutena tietona, kun näihin tutustuin.

Mainnossa kaupallinen kehuminen on sallittua. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että kehut sisältävät merkitykseltään niin yleisiä väitteitä, että niitä ei erikseen tarvitse todistaa oikeiksi. Tosiasiaväittämät ovat taas kiellettyjä, ellei niitä pystytä todistaa oikeiksi. Eli mikäli tuotteesta tai sen vaikutuksesta esitetään jotain konkreettista kuten esimerkiksi lukuja, tulee väittämän tueksi löytyä esimerkiksi tutkimus, joka osoittaa väittämän todeksi. Lisäksi tutkimuksen, johon väittämä perustuu tulee olla luotettava ja puolueettomasti laadittu. Tutkimuksesta tulee myös löytyä tiedot, joiden perusteella kuluttaja voi arvioida tutkimuksen luotettavuutta.

Erityisesti kosmetiikkamainonnassa näkee usein räikeästi harhaanjohtavia mainoksia. Mainonannassa kuvankäsittely on kiellettyä, silloin kun se liittyy markkinoitavan tuotteen vaikutukseen. Esimerkiksi jos markkinoidaan silottavaa hiustuotetta, on mainos harhaanjohtava mikäli mainoksessa on kuvakäsitelty hiusta siloisemmaksi. Tämä kuitenkin olisi sallittua, mikäli mainoksen kohteena olisi esimerkiksi ihovoide. Usein kuitenkin näkee esimerki mainoksia, joissa mainostetaan esimerkiksi ryppyvoidetta ja mainoksessa esiintyvän mallin kasvot on käsitelty täysin rypyttömiksi. Toisaalta nykypäivänä ihmiset ovat niin tottuneita mainosten kuvankäsittelyyn, että voidaan jo miettiä onnistutaanko harhaanjohtavilla mainoksilla enää johtamaankaan kuluttajia harhaan?

Mainonnan mediat

Markkinointiin ja mainontaa törmää nykyään kaikkialla joka hetki. Usein emme edes huomaa tai ymmärrä, että joku tarkoin harkittu markkinoinnin toimenpide on mainontaa jonka kohteena itse olemme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö mainoksen viesti jäisi meille mieleen. Markkinointiviestintä kanavia on valtava määrä, niitä ovat esimerkiksi lehdet, tv, radio, ulko-ja liikennevälinemainonta, verkkomainonta, tapahtumamarkkinointi, tuotesijoittelu ja niin edelleen.

Lehtimainonta on varmasti perinteisin mainonnan muoto. Sen suosio on muiden markkinointikanavien lisääntyessä ja kasvaessa hieman pienentynyt, mutta se kuuluu edelleen hyvin oleelliseen osaan useimpien yritysten markkinointia. Lehdet voidaan jakaa sanomalehtiin ja aikakausilehtiin. Markkinoinnissa käytettyjen lehtien valintaan vaikuttavat monet seikat. Tälläisiä seikkoja ovat esimerkiksi lehden levikki, miten usein se ilmestyy, sen nettopeitto sekä lukijaprofiili. Ilmoitushinnat ovat myös luonnollisesti tärkeä seikka, miten ne sopivat yrityksen markkinointibudjettiin.

Lehtimainoksen näkyvyyteen ja siihen miten paljon se saa huomiota vaikuttaa mainoksen sijoittelu lehdessä. Esimerkiksi sivun yläkulma on selkeästi huomiota kiinnittävämpi paikka kuin esimerkiksi sivun vasen alalaita. Näkyvä paikka mainokselle sanomalehdissä on myös toimetuksellisen aineiston keskellä. Itse esimerkiksi olen usein sijoittanut oman yritykseni mainoksen paikallislehden risut ja ruusut palstan keskelle. Tämä on kyseisen ilmaisjakelulehden luetuin palsta ja sivun keskellä olevaa mainosta on vaikeaa olla huomaamatta. Samoin näkyvyyteen vaikuttaa mainoksen ilmavuus ja tekstin vähyys. Itse olen kokenut tämän usein haastavaksi mainoksia suunnitellessa. Usein mainoksiin tahtoisi mahduttaa liian monta asiaa.

Mainoksen koko ja toisto päätökset ovat usein haastavia. Usein on niin, että taloudellisista syistä isoa mainosta on mahdotonta toistaa useita kertoaja. Toisaalta taas pienempi mainos ei ehkä saa kerralla niin paljon huomiota, mutta se voidaan kuitenkin toistaa useita kertoja. Itse olen usein päätynyt siihen , satsaan mieluummin isompaan, enemmän huomiota saavaan mainokseen vähemmillä toistoilla. Iso mainos antaa enemmän mahdollisuuksia mainoksen visuaaliselle toteuttamiselle. Lisäksi se mielestäni luo ammattimaista ja luotettavaa ilmettä yritykselle.

Lehtimainonnan rinnalla erityisesti suomessa suosittu markkinoinninmuoto on suoramainonta. Suoramainos on henkilökohtaisesti vastaanotettu osoitteellinen tai osoitteeton mainoslähetys. Tarkoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi kirjepostia, flyereitä, sähköpostia tai tekstiviestiä. Suoramainonnassa mainostaja lähettää kohdehenkilölle viestin käyttämättä toista mediaa. Suoramarkkinoinnin etuna on sen riippumattomuus, se voidaan toteuttaa milloin vain ilman tarkkoja aikatauluja. Se on helppo toteuttaa siten, että se voidaan kohdistaa juuri tietylle segmentille. Suoramarkkinointi voidaan myös toteuttaa kilpailijoille näkymättömästi sekä sen toimivuutta on helppo mitata. Itse olen yrityksessäni käyttänyt suoramarkkinointia flyereiden muodossa. Itse näen tämän mainotamuodon etuna myös siihen liittyvien kulujen pienuuden. Jakeluvolyymi tulee kuitenkin suoramarkkinoinnissakin olla riittävän suuri, jotta siitä saadaan hyötyä. Täytyy muistaa ottaa huomioon, että esimerkiksi lehtien levikki saattaa olla kymmeniätuhansia kotitalouksia, mikä on valtavasti enemmän kuin esimerkiksi joitakin satoja kappaleita sisältävän flyeri jakelun.

Lehtimainontaa ja suoramainontaa selkeästi kalliimpi mainonnanmuoto on televisiomainonta. Televisio mainonta on kuitenkin erittäin tehokasta ja sillä voidaan tavoittaa suuria joukkoja. Televisio mainokset vetoavat usein tunteiseen ja herättävät keskustelua. Äänen ja kuvan avulla pystytään tuomaan mainostettava tuote jo täysin eri tavalla esiin kuin pelkällä kuvalla ja tekstillä. Nykyään netti-tv tuo myös uudenlaiset mahdollisuudet televisiomainontaan.

Radiomainonta taas puolestaan saavuttaa myös suuren joukon ihmisiä kerrallaan. Sillä on myös monia muita etuja kuten, että se voidaan kohdentaa alueellisesti ja se on huomattavasti esimerkiksi televisio mainontaa halvempaa. Lisäksi lehtimainontaan verratessa pieni mainos ei huku muiden joukkoon samoin radiossa samoin kuin lehdessä, lisäksi se  ei kilpaile samaanaikaan muiden mainosten kanssa vaan ne lähetetään yksi kerrallaan. Huonoja puolia radiomainonnassa kuitenkin on, että mainoksen kuultuaan kuluttaja ei voi palata siihen, vaan ostopäätöksen tekeminen on muistinvaraista.

Tänä päivänä jatkuvasti kasvava mainonnon muoto on internetmarkkinointi. Erityiseseti sosiaalinen media jatkaa suosionsa kasvattamista jatkuvasti ja sen merkitys markkinointikanava on jo merkittävä. Internetmarkkinoinnin etuja ovat erityisesti sen hinta sekä kohdistettavuus. Sosiaalisessa mediassa markkinointi on halpaa, jossain kanavissa jopa ilmaista. Lisäksi sitä on helppo kohdistaa halutulle segmentille ja sen kautta on helppo sitouttaa kuluttajia seuraamaan yrityksen mainontaa. Oman yritykseni mainonnassa olen hyödyntänyt edellämainituista medioista lehtimainontaa sekä internetmarkkinointia. Erityisesti olen kokenut sosiaalisen median käytön markkinointikanavana erityisen tehokkaaksi, jopa tehokkaammaksi kuin lehtimainokset. Haasteena sosiaalisen median mainonnassa näen sen, että sen tulee olla hyvin säännölllistä ja jatkuvaa. Lisäksi mainonta tulee osata kohdentaa juuri oikealla kohderyhmälle käyttäen sosiaalisen median mainonnan työkaluja, jotta mainonta tavoittaa oikean segmentin.

Tälläinen oli tiivistetty katsaukseni mainonnan  medioihin! Ensi kerralla keskitytään mainonnan sääntöihin! :)

Mainonta

Mitä markkinointi on?

Mielestäni markkinointi on toiminto, jonka tehtävänä on saada yrityksen myynnilliset ratkaisut tunnetuksi valitussa kohderyhmässä. Markkinoinnin kilpailukeinot eli markkinointimix sisältää tuotteen, hinnan, saatavuuden sekä markkinointiviestinnän. Näistä kilpailukeinoista usein merkityksellisin osa-alue on markkinointiviestintä.

Markkinointiviestintä voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen markkinointiin. Itse määrittelisin sisäisen ja ulkoisen markkinoinni siten, että kyseessä on sama asia, kohderyhmä vain on eri. Ulkoisen markkinoinnin kohderyhmä on ostavat asiakkaat, sisäisen markkinoinnin taas yrityksen sisällä toimiva henkilöstö. Sisäinen markkinointi on mielestäni osa-alue, jonka merkitys usein unohtuu. Ellei tuotetta pystytä markkinoimaan henkilöstölle, ei ulkoinenkaa markkinointi voi onnistua. Usein henkilöstöä pidetään itsestään selvyytenä ja ajatellaan, että kyllä he osaavat hommansa. Sisäisellä markkinoinnilla pyritään motivoimaan henkilökuntaa työhönsä, sekä toimimaan yrityksen konseptin mukaisesti. Kun henkilöstöllä on riittävän korkea tuotetuntemus sekä työmotivaatio on sen helppo toteuttaa toivotunlaista henkilökohtaista myyntityötä. Ulkoinen markkinointi taas sisältää, henkilökohtaisen myyntityön, suhdetoiminnan, myynninedistämisen sekä mainonnan.

Mitä mainonta sitten on?

Mainonta on yrityksen tiedotustoimintaa, joka kohdistetaan yrityksen kohderyhmälle, usemmiten joukkotiedotusvälineitä kuten lehtiä, internettiä, tv:tä, tai radiota käyttäen. Mainonta tähtää yleensä myynninedistämiseen. Mainonnan tavoitteena on olla niin mielenkiintoista, että se huomataan, se jää mieleen, se liitetään tuotteeseen tai brändiin ja tätä kautta vaikutetaan kuluttajan ostopäätökseen. Mainonnalla tulisi aina olla sanoma, mitä mainoksella halutaan sanoa, mitä kuluttaja hyötyy tuotteesta. Voidaan jopa puhua mainoslupauksesta, jonka tulisi olla erottuva ja mieleenjäävä. Mainoksen sanoma voi olla myös esimerkiksi ironinen tai jopa provosoiva, kuten Karhun olutmainoksessa. Tämä mainos jää mielestäni erittäin hyvin mieleen, pysäyttää sekä hieman hymyilyttää ;)

Mainonnan muotoja on monia, mainonta voi olla mediamainontaa, suoramainontaa, tapahtumainontaa tai esimerkiksi sponsorointia. Markkinointivälineet valintaan vaikuttavia kriteerejä ovat mainonnan kohderyhmä, kontaktihinta, sanoman välityskyky, peitto profiili, huomionarvo, lukuarvo, tilan ja ajan saatavuus sekä tehtävänjako.

Mutta tähän aiheeseen palataan tarkemmin ensi postauksessa!

Mitä trendit ovat?

Trendin voidaan sanoa olevan ilmiön kehityssuunta. Trendi syntyy, kun yhä useampi ihminen haluaa samaanaikaan saman asian, idean tai palvelun. Sanana trendi on tarttunut arkikieleen ja tarkoittaa arkikielessä hieman eri asiaa kuin tulevaisuudentutkimuksessa. Tulevaisuudentutkimuksessa trendi on suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava. Nykyään trendi sana kuitenkin useinmiten yhdistetään muotiin. Nämä asiat linkittyvätkin toisiinsa tiiviisti. Trendi voi tarkoittaa esimerkiksi muodin muutosta johonkin tiettyyn, selkeästi näkyvissä olevaan suuntaan. Trendit ohjaavat kuluttajien päätöksentekoa.

Trendit ovat aina riippuvaisia ajasta, niillä on aina menneisyys ja tulevaisuus. Trendejä syntyy ja kuolee jatkuvasti ja niitä esiintyy rinnakkain. Trendin elinikä on usein noin viisi vuotta. Trendit voivat siis olla nousevia, laskevia, murtuvia, vakaita tai muuttuvia. Esimerkkinä pitkään jatkuneesta nousevasta trendistä voidaan mainita Facebookin suosio, joka jatkaa edelleen kasvuaan.

Trendeistä puhuttaessa voidaan tarkoittaa oikeastaan mitä tahansa ilmiötä. Muitakin kuin muotiin ja kauneuteen liittyviä trendejä. Muoti tarkoittaa tiettynä aikana ja tietyissä tilanteissa vallitsevaa sosiaalisesti hyväksyttyä tyyliä, jonka joukko ihmisiä on omaksunut väliaikaisesti omakseen. Tähän liittyvät kaikki niin kampaukset, meikit, ihon väri, vartalonmuodot, asennot, eleet kuin tavat liikkua ja puhua ja käyttäytyä. Muoti voidaan jakaa lyhytkestoiseen pintamuotiin, laajasti hyväksyttyyn massamuotiin ja yleisesti levinneeseen maailmanmuotiin sekä kalliiseen ja innovatiiviseen huippumuotiin. Klassikkotyylit saattavat kestää jopa useita vuosikymmeniä, kun taas lyhytikäinen muoti saattetaan unohtaa yhden sesongin jälkeen. Voidaan sanoa, että muoti on yhteiskunnallinen instituutio, jonka tarkoituksena on ylläpitää kulutusta. Muotitrendejä on myös vaikea ennustaa, koska niihin liittyy niin paljon muuttujia.

Muoti kulkee sykleissä tasaisin väliajoin. Samat tyylit ja ilmiöt palaavat aina uudelleen muokattuna kyseisen ajan muotiin, oltuaan jonkin aikaa poissa. Ala-asteella ollessani noin 15 vuotta sitten leveälahkeiset housut olivat muotia. Mitä leveämmät lahkeet, sen coolimmat housut! Siitä muutaman vuoden kuluttua kapealahkeiset farkut tulivat muotiin, mikä tuntui aluksi hyvin oudolta. Jonkun ajan kuluttua kapeat lahkeet oli omaksuttu niin, että leveälahkeisia housuja ei olisi voinut kuvitella jalkaansa laittavan. Nyt kuitenkin voidaan taas huomata vaatekauppoissa myytävän leveälahkeisia housuja, joten saattaa olla, että kapealahkeisten housujen aikakausi alkaa olla lopuillaan ja muodin taas kiertävän.

Trendeistä voi syntyä myös megatrendejä. Megatrendi koostuu yksittäisestö ilmiöstä tai ilmiöiden tai trendien joukosta, joka määrittää hallitsevasti tulevaisuuden suunnan tai kokonaislaadun. Trendit ja megatrendit ovat sidoksissa toisiinsa, mutta niiden välinen raja on melko häilyvä. Megatrendit ovat kehityksen suuria linjoja, joiden historiaaa voidaan havannoida ja tarkastella. Ne ovat myös ilmiöiden tunnistettavia yhtenäisiä kokonaisuuksia joiden kehityssuunnan uskotaan jatkuvan samanlaisena myös tulevaisuudessa.

Eräs tämänajan megatrendi on mobiiliviestinnän kasvu. Nykyään jokaisen tulee olla tavoittettavissa koko ajan. Kanavia viestinnälle on useita; tekstiviestit, whatsapp, facebook, sähköposti, snapchat. Lista on loputon ja kasvaa jatkuvasti. Kymmenen vuotta sitten tätä ei olisi voinut kuvitella, kun taas nyt on mahdotonta ajatella, että näitä viestintä mahdollisuuksia ei olisi.

Megatrendeiksi voidaan sanoa muun muassa globalisaatiota, ilmastonmuutosta, työn muutosta ja väestön muutosta. Sitra hahmottelee joka vuosi suuria yhteiskunnallisia muutoksia koskevan trendilistan. Tämän vuoden trendilistan päivittämisen aikana keskusteluun ovat nousseet mm. Ukrainan kriisi, ISIS-terroristijärjestö, Euroopan jatkuvat talousvaikeudet sekä uhkaava eriarvoistuminen.