Elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka jokaisella ihmisellä on hyvin erilainen. Elämys on aina henkilökohtainen, joten kaikille ihmisille sama koettu asia ei tuota välttämättä elämys-fiilistä. Tämä tekee elämyksien tuottamisesta hieman hankalaa, koska mitään takuuta ei elämyksen syntymisestä ole.
Elämys on usein paljon enemmän kuin mukava ja miellyttävä kokemus tai hyvä palvelu. Kokonaisvaltainen elämys koostuu viidestä ulottuvuudesta:
- aistit - haju, maku, näkö, kuulo
- tunteet - mitä tunteita esimerkiksi jokin tuoksu herättää
- ajatukset - luonto, eläinkokeet
- toiminta - testerit, sovituskopit, toiminnallinen testaaminen
- tunne yhdenmukaisuudesta
Elämysmarkkinoinnissa painopiste on kuluttajan kokemuksilla. Kuluttajat nähdään järkiperäisinä, tunnevaltaisina yksilöinä, joille pyritään tarjoamaan kokonaisvaltaisia elämyksiä. Yritykset pyrkivät sitomaan asiakkaita tuotteisiinsa ja palveluihinsa elämyksien kautta. Näin asiakkaat eivät ainoastaan valitse tuotemerkkiä, vaan myös palvelun ja kaupan, josta he haluavat tuotteen ostaa. Asiakkaalle tulisi pyrkiä luomaan "flow"- elämyksiä eri aistien avulla. Mitä enemmän elämys herättää tunteita, sitä paremmin se muistetaan.
Elämyksiä hakemalla kuluttaja pyrkii saamaan mielihyvää. Tärkeää on muistaa, että me ihmiset olemme tunneperäisiä olentoja, vaikka välillä saatamme ajatella järkiperäisesti.
Myymäläympäristöt, joissa kuluttajalla on kiire (juna-asemat, linja-autoasemat), maksimoivat kuluttajan tyytyväisyyden, kun tuotteet on laitettu houkuttelevasti esille esimerkiksi kassojen läheisyyteen. Kun taas myymäläympäristössä, jossa kuluttajalla on paljon aikaa, tulisi aisteja aktivoida mahdollisimman paljon.
Ihmiset käyttävät koko ajan enemmän aikaa shoppailuun, ja siitä onkin jo muodostunut hyväksyttävä vapaa-ajanviettotapa. Shoppailija-tyypit voidaan jakaa kahteen kategoriaan:
Perinteiset shoppailijat arvostavat ajansäästöä, edullisuutta ja onnistumista. Ostosten teko on rutiininomaista, suunniteltua ja järkiperäistä sekä ostoksilla käyntiin liittyy aina ostosten tekeminen.
Elämysshoppailijat eivät aina tee suunniteltuja ostoksia, vaan shoppailu itsessään on päämäärä. Shoppailu on enemmänkin eräänlaista ajanvietettä, huvittelua tai nautiskelua. Shoppailu mielletään toiminnaksi, jolla voidaan parantaa elämänlaatua.
Ilse koen itsessäni löytyvän piirteitä näistä molemmista shoppailijatyypeistä. Elämi tällähetkellä on hyvin kiireistä, joten shoppailunkin tulee olla järkevää ja aikaa säästävää. Kuitenkin nautin myös shoppailusta juurikin ilman tiettyä tarvetta tai päämäärää. Eräs hyvä esimerkki mielikuvamarkkinoinnista on erä lifestyle liike Vaasassa. Siellä myydään vaatteita, koruja, erilaisia sisustus- ja keittiötarvikkeita. Liikkeessä jokainen vaate ja esine on huolella laitettu esille kauniisti. Liikkeessä ollessa mieleen nousee mielikuva kauniista, tyylikkäästä naisesta, jonka koti on aina yhtä kaunis kuin liike itsessään. Tämän mielikuvan perusteella nousee itsellekin halu ostaa liikkeessä myynnissä olevia vaatteita ja esineitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti