Elämysmarkkinointi

Elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka jokaisella ihmisellä on hyvin erilainen. Elämys on aina henkilökohtainen, joten kaikille ihmisille sama koettu asia ei tuota välttämättä elämys-fiilistä. Tämä tekee elämyksien tuottamisesta hieman hankalaa, koska mitään takuuta ei elämyksen syntymisestä ole. 

Elämys on usein paljon enemmän kuin mukava ja miellyttävä kokemus tai hyvä palvelu. Kokonaisvaltainen elämys koostuu viidestä ulottuvuudesta:

• aistit - haju, maku, näkö, kuulo
• tunteet - mitä tunteita esimerkiksi jokin tuoksu herättää
• ajatukset - luonto, eläinkokeet
• toiminta - testerit, sovituskopit, toiminnallinen testaaminen
• tunne yhdenmukaisuudesta 

Elämysmarkkinoinnissa painopiste on kuluttajan kokemuksilla. Kuluttajat nähdään järkiperäisinä, tunnevaltaisina yksilöinä, joille pyritään tarjoamaan kokonaisvaltaisia elämyksiä. Yritykset pyrkivät sitomaan asiakkaita tuotteisiinsa ja palveluihinsa elämyksien kautta. Näin asiakkaat eivät ainoastaan valitse tuotemerkkiä, vaan myös palvelun ja kaupan, josta he haluavat tuotteen ostaa. Asiakkaalle tulisi pyrkiä luomaan "flow"- elämyksiä eri aistien avulla. Mitä enemmän elämys herättää tunteita, sitä paremmin se muistetaan. 

Elämyksiä hakemalla kuluttaja pyrkii saamaan mielihyvää. Tärkeää on muistaa, että me ihmiset olemme tunneperäisiä olentoja, vaikka välillä saatamme ajatella järkiperäisesti. 

Myymäläympäristöt, joissa kuluttajalla on kiire (juna-asemat, linja-autoasemat), maksimoivat kuluttajan tyytyväisyyden, kun tuotteet on laitettu houkuttelevasti esille esimerkiksi kassojen läheisyyteen. Kun taas myymäläympäristössä, jossa kuluttajalla on paljon aikaa, tulisi aisteja aktivoida mahdollisimman paljon. 

Ihmiset käyttävät koko ajan enemmän aikaa shoppailuun, ja siitä onkin jo muodostunut hyväksyttävä vapaa-ajanviettotapa. Shoppailija-tyypit voidaan jakaa kahteen kategoriaan:

Perinteiset shoppailijat arvostavat ajansäästöä, edullisuutta ja onnistumista. Ostosten teko on rutiininomaista, suunniteltua ja järkiperäistä sekä ostoksilla käyntiin liittyy aina ostosten tekeminen. 

Elämysshoppailijat eivät aina tee suunniteltuja ostoksia, vaan shoppailu itsessään on päämäärä. Shoppailu on enemmänkin eräänlaista ajanvietettä, huvittelua tai nautiskelua. Shoppailu mielletään toiminnaksi, jolla voidaan parantaa elämänlaatua. 

Ilse koen itsessäni löytyvän piirteitä näistä molemmista shoppailijatyypeistä.  Elämi tällähetkellä on hyvin kiireistä, joten shoppailunkin tulee olla järkevää ja aikaa säästävää. Kuitenkin nautin myös shoppailusta juurikin ilman tiettyä tarvetta tai päämäärää. Eräs hyvä esimerkki mielikuvamarkkinoinnista on erä lifestyle liike Vaasassa. Siellä myydään vaatteita, koruja, erilaisia sisustus- ja keittiötarvikkeita. Liikkeessä jokainen vaate ja esine on huolella laitettu esille kauniisti. Liikkeessä ollessa mieleen nousee mielikuva kauniista, tyylikkäästä naisesta, jonka koti on aina yhtä kaunis kuin liike itsessään. Tämän mielikuvan perusteella nousee itsellekin halu ostaa liikkeessä myynnissä olevia vaatteita ja esineitä.

Sissimarkkinointi

Sissimarkkinointi, eli englanniksi guerilla marketing, tarkoittaa epätyypillisiä markkinoinnin keinoja, jotka tuottavat hyviä tuloksia pienillä panostuksilla. Sissimarkkinoinnille on usein tyypillistä luovuus, kekseliäisyys, mielikuvituksellisuus, edullisuus ja tuloksellisuus. Sissimarkkinoinnissa on usein jokin selkeä idea, joka keskittyy tiettyyn kohderyhmään tai liikeideaan. Miljoonien eurojen sijasta käytetään kekseliäisyyttä ja pieniä, luovia juttuja, sekä tärkeintä on ymmärtää ihmisten ostokäyttäytymistä. Sissimarkkinointi saattaa myös yllättää.  Sissimarkkinoijan tavoitteena on saada tuotteesta kiinnostuneet ihmiset välittömästi haluamaan ja tilaamaan tuotetta. Sissimarkkinoinnilla pienikin yritys voi markkinoida edullisesti, mutta tehokkaasti.

Omassa yrityksessäni olen käyttänyt markkinoinnin keinoja, joissa on sissimarkkinoinnin piirteitä. Yksi esimerkki on kampanja, jonka tarkoituksen oli saattaa opiskelijoiden tietoon tieto yrityksemme opiskelija-alennuksesta. Osana kampanjaa kävimme kahden päivän ajan yliopistolla leikkaamassa miesten hiuksia hyvin edulliseen hintaan, samalla promoten itseämme ja opiskelija-alennustamme. Lisäksi jaoimme kaikkiin kaupungin korkeakoulujen ilmoitustauluille mainosjulisteita opiskelija-alennuksesta. Kampanja maksoi meille käytännössä vain omat työtuntimme sekä julisteiden painon. Tulokset olivat erinomaiset. Asiakasvirtamme on selvästi lisääntynyt nimenomaan opiskelijoiden osalta. 

Toinen suunnitteilla oleva sissimarkkinoinnin keinoja käyttävä kampanja on sosiaalisen median näkyvyyden lisäämiseen tähtäävä kampanja. Meiltä löytyy suuri määrä matkakokoisia tuotteita, joilla emme tee mitään. Ajatuksenamme on jakaa ne ilmaiseksi pois asiakkaillemme jotka joko merkitsevät itsensä yritykseemme tai arvostelevat yrityksemme sosiaalisessa mediassa. Näin saamme paljon ilmaista näkyvyyttä ja tehokkainta mahdollista kohdistettua mainontaa. Eli asiakkaamme niin sanotusti suoraan suosittelevat meitä ystävilleen sosiaallisessa mediassa.

Jokainen on varmasti joskus törmännyt ärsyttäviin mainoksiin. Sellaiset, jotka saavat näkemään jo punaista kun kuuletkin sen jo alkavan. Ärsytys on myös yksi mainonnan keino. Ärsyttävät mainokset jäävät mieleen, toisin kuin mitäänsanomattomat. Markkinoinnissa tärkeää on ymmärtää myös se, että kaikkia miellyttävä viesti ei välttämättä myy eniten. Usein sääntöjä rikkova kampanja myy jopa enemmän, vaikka suututtaakin osan ihmisistä, mutta saa myös osan ihmisistä reagoimaan voimakkaan positiivisesti.

Mielikuvamarkkinointi

Millainen mainos jää mieleen?

Usein sellainen, joka on jollain tavalla erilainen, poikkeava tai usein jopa ärsyttävä. Mitäänsanomaton, tylsä mainos ei jää mieleen. Jos miettii, montako mainosta muistaa nähneensä päivän aikana, ei ehkä montaa tule mieleen, jos yhtäkään. Syy tähän on ehkä se, että mainokset ovat niin jokaisen arkipäivää, ettei niihin juuri kiinnitä edes huomiota, ellei se ole jollain tavalla hyvin poikkeava tai erilainen kuin muut. Huomion saamisen kynnys kasvaa koko ajan korkeammaksi. 

Mielikuvamarkkinointi on määritellyn kohderyhmän mielikuviin tähtäävää tietoista vaikuttamista halutun tavoitteen toteutumiseksi. 

Yrityksen imago muodostuu asiakkaiden mielissä. Syntyneeseen mielikuvaan tai imagoon voi vaikuttaa ainoastaan, jos yritys tietoisesti suunnittelee viestinsä. Muistikuvat syntyvät siitä, mitä ihminen näkee, kuulee ja kokee. Ei ole yhdentekevää, millainen muistijälki asiakkaan mielikuviin jää. Jotta yrityksen markkinointiviestintä herättäisi näkemisen kautta muistikuvia tai tunteita, tarvitaan koko prosessiin mukaan kokemuksia ja tunteita. Yritysten ja tuotteiden tulee olla tunnistettavia ja muista erottuvia sekä nimen että visuaalisen muotonsa puolesta. 

Eräs mielestäni hyvä esimerkki hyvästä mielikuvamarkkinoinnista on eräs mainos, jonka näin joku aika sitten ruotsin televisiosta. Mainoksessa mainostetaan nuuskaa. Mainoksessa esiintyy hyvin trendikkään näköinen mieshenkilö, jolla on tyyliikkäät farkut jalassaan, joiden takataskuun piirtyy nuuskapurkin muoto. Mainoksesta syntyy vahva mielikuva, että nuuskan käyttö on niin sanotusti cool.

Tunnistettavuus auttaa tärkeiden kilpailuetujen hahmottumista ja omaksumista. Tietyistä logoista, väreistä ja tekstityyleistä tulee automaattisesti jonkinlainen mielikuva ihmisten mieleen. 

Ihmisten kaikki näkemykset ovat puhtaita mielikuvia. Ihminen tekee aina ensimmäisen ostopäätöksensä puhtaan mielikuvan perusteella. Yritys voi rakentaa itselleen puhdasta yrityskuvaa tai tuotekuvaa