tiistai 27. lokakuuta 2015

Visuaalinen markkinointi

Valtaosa kaikesta saamastamme informaatiosta tulee ensin näköaistin kautta. Visuaalinen markkinointi on yksi osa yrityksen markkinointiviestintää, ja se täydentää muuta markkinointikokonaisuutta visuaalisilla herätteillä. Visuaalisen markkinoinnin ideana voidaan ajatella olevan havainnollistaa yrityksen identiteettiä ja tuotteita, sekä yrityksen imagoa, arvoja ja mieleenpainuvuutta. Visuaalisella markkinoinnilla pyritään luomaan yrityksestä, sen tuotteista tai palveluista positiivista mielikuvaa. 

Visuaalisen markkinoinnin keinoja ovat muun muassa tuotteiden esillepano, näyteikkunamainonta, myymälämainonta, promootiot, tapahtumamarkkinointi, messut, näyttelyt sekä tuotekatalogit ja miten ne on toteutettu. Pienikään budjetti ei ole este visuaalisen markkinoinnin toteuttamiselle. Ydinasiana on oikeanlainen kokonaisuus ja omannäköinen myymälä erottuu muista kilpailijoista. 





Näyteikkuna on visuaalisen markkinoinnin näkyvin elementti. Sillä voidaan helposti edistää myyntiä ja se on konkreettinen viestintäkeino. Tärkeintä näyteikkunassa on ehkä se, että se myy aukiolon jälkeenkin. Näyteikkunan tavoitteena on antaa hyvä ensivaikutelma, sekä herättää huomiota, ajatuksia ja mielenkiintoa. Näyteikkunassa tapahtuva visuaalinen markkinointi toimii niin konkreettisena tuotteiden myynnin edistämisenä kuin myös yrityskuvan luomisen työkaluna. 

Väittäisin, että hyvin monet varsinkin kauneudenhoitoalan yritykset voisivat käyttää näyteikkuna markkinointia huomattavasti tehokkaammin hyödykseen. Omaan parturi-kampaamoni ikkunoihin suunniteltiin kesällä hyvin näyttävät ja huomiota kiinnittävät näyteikkunateippaukset. Uskaltaisin jopa väittää, että olemme onnistuneet saamaan uusia asiakkaita liikkeeseen sisään jo ainoastaan näyteikkunoiden avulla. Muutama asiakas on jopa sanonut, että olivat kävelleet liikkeen ohi ja katsoneet, että wow, mikäs uusi liike tuohon on tullut. Kyseisessä liiketilassa on siis toiminut jo aiemmin parturi-kampaamo, mutta asiakkaat eivät olleet edes huomanneet sitä huomaamattomien näyteikkunoiden vuoksi.


Nykyään visuaalista markkinointia voidaan käyttää myös monipuolisemmin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Monet sosiaalisen median kanavat ovat nimenomaan visuaalisia, näitä ovat esimerkiksi Instagram, Pinterest sekä uusimpana Snapchat. Kaikki nämä ovat tehokkaita ja edullisia visuaalisen markkinoinnin työkaluja yrityksille. Itse pyrin käyttämään yritykseni markkinoinnissa mahdollisimman paljon esimerkiksi Instagramia. Julkaisen siellä monipuolisesti erilaisia kuvia, jotka esimerkiksi tukevat yritykseni imagon rakentumista tai markkinoi tiettyä tuotetta tai palvelua.


Segmentointi ja ostokäyttäytyminen

Segmentoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa markkinat jaetaan toisistaan selkeästi erottuviin asiakasryhmiin. Segmentointi on markkinointistrategia, jossa laajat kohdemarkkinat jaetaan useampiin segmentteihin erilaisten asiakkaiden erityyppisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Asiakaskohderyhmä, joka halutaan asiakkaaksi, on segmentti. Segmentoinnin avulla yritys pystyy kohdistamaan markkinointitoimenpiteensä juuri oikeille asiakasryhmille. Segmentoinnin yleinen periaate on pitää segmentti kapeana. Tällä tavoin keskitetty viestintä puhuttelee juuri oikeita kohderyhmiä ja yritys pystyy keskittää resurssinsa paremmin. Näin markkinointi on taloudellisempaa ja tehokkaampaa.


Tehokas segmentointi vaatii kuluttajien ostokäyttäytymisen ymmärtämistä. Kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat markkinointi, ostoperusteet, toisten ihmisten vaikutus sekä demograafiset tekijät. Ostoperusteet voivat olla järki- tai tunneperäisiä. Segmentointikriteereinä voidaan käyttää demografisia ja psykograafisia. Demograafisia ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, asuinpaikka, perheen koko, perheen elinvaihe, maantieteellinen alue ja tulotaso. Nämä ovat niin kutsuttuja kovia segmentointiperusteita, ne ovat melko kiinteitä ja pysyviä. Psykograafiset taas ovat helpommin muuttuvia ja häilyviä, niitä voidaan kutsua pehmeiksi segmentointiperusteiksi. Näitä ovat  elämäntyyli, harrastukset, käyttäytyminen, arvot, asenteet, kiinnostuksen kohteet, maailmakuva, mielipiteet ja uskomukset. Asiakassuhteen vaihe voi olla myös segmentointiperuste. Asiakkaiden erilaisuuden ja erilaisten tarpeiden vuoksi, yritykset eivät koskaan voi miellyttää kaikkia asiakkaita. Siksi asiakkaat on jaoteltava homogeenisiin ja toisistaan riittävästi poikkeaviin segmentteihin. Jakoperusteista yrityksen on valittava ne, jotka sopivat tavoitteisiin, resursseihin ja yrityksen tapaan toimia.




Valittujen asiakassegmenttien tulee olla mitattavia, merkittäviä, tavoitettavia sekä toimintakelpoisia, jotta niitä voidaan hyödyntää. Mitattavuus tarkoittaa, että segmentin tulee olla helposti tunnistettavissa omaksi ryhmäkseen ja sen koon ja ostovoiman on oltava määriteltävissä. Segmentin tulee olla myös tavoitettavissa, eli sen tulee olla sellainen, että yrityksen on helppo kohdistaa siihen markkinointitoimenpiteitään ja palvella sitä. Segmentin merkittävyys tarkoittaa, että segmentin tulee olla riittävän suuri ja riittävän kannattava. Segmentin on oltava myös toimintakelpoinen, eli sen on oltava sellainen, että yrityksen on mahdollista suunnitella sille tehokasta ja houkuttelevaa markkinointia.


Itse olen ymmärtänyt segmentoinnin merkityksen oman yritykseni markkinointia suunnitellessani. On hyvin tärkeää ymmärtää mikä on yrityksen kohderyhmä, jotta voidaan rakentaa toimiva markkinointisuunnitelma. Markkinointi on tehokkainta silloin kun se on kohdistettu juuri oikealle segmentille. Uskon, että tämä on asia, joka usein erityisesti hyvin pienissä yrityksissä unohdetaan. Itse olen konkreettisesti huomannut, miten paljon helpompaa minun on suunnitella markkinointikampanjoita kun minulle on selvää, keitä olen tavoittelemassa.

maanantai 5. lokakuuta 2015

Mitä mainonnassa saa ja ei saa tehdä?






Markkinoinnissa käytettäviä ohjeita ja säädöksiä on valtava määrä ja jokaisen markkinoijan tulisi tutustua näihin säädöksiin markkinointia toteuttaessaan. Markkinointisäädösten tarkoituksena on varmistaa, että kuluttaja saa totuudenmukaisen ja ostopäätöksen kannalta oleellisen tiedon markkinoinnin kohteena olevasta tuotteesta. Kansainvälinen kauppakamari on määritellyt markkinoinnin perussäännöt, jotka sisältävät 26 artiklaa. Nämä artiklat sisältävät muun muassa seuraavanlaisia aiheita:

  • Perusperiaatteet
  • Hyvä tapa
  • Rehellisyys
  • Yhteiskunnallinen vastuu
  • Totuudenmukaisuus
  • Ilmaisut "ilmainen ja takuu"
  • Turvallisuus ja terveys
  • Lapset ja nuoret
Lisäksi Kansainvälinen kauppakamari on määritellyt erityissäännöt joissa määritellään erilaisia artikloja liittyen myynninedistämiseen, sponsorointiin, suoramarkkinointiin, markkinointiin digitaalisessa interaktiivisessa mediassa sekä ympäristöväittämiin markkinoinnissa. Useita näistä säännöistä näkee usein rikottavan. Itse uskoisin, että yksi syy rikkomuksiin saattaa olla myös markkinoiijien tietämättömyys. Myös itselleni muutama näistä artikloista tuli uutena tietona, kun näihin tutustuin.



Mainnossa kaupallinen kehuminen on sallittua. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että kehut sisältävät merkitykseltään niin yleisiä väitteitä, että niitä ei erikseen tarvitse todistaa oikeiksi. Tosiasiaväittämät ovat taas kiellettyjä, ellei niitä pystytä todistaa oikeiksi. Eli mikäli tuotteesta tai sen vaikutuksesta esitetään jotain konkreettista kuten esimerkiksi lukuja, tulee väittämän tueksi löytyä esimerkiksi tutkimus, joka osoittaa väittämän todeksi. Lisäksi tutkimuksen, johon väittämä perustuu tulee olla luotettava ja puolueettomasti laadittu. Tutkimuksesta tulee myös löytyä tiedot, joiden perusteella kuluttaja voi arvioida tutkimuksen luotettavuutta.

Erityisesti kosmetiikkamainonnassa näkee usein räikeästi harhaanjohtavia mainoksia. Mainonannassa kuvankäsittely on kiellettyä, silloin kun se liittyy markkinoitavan tuotteen vaikutukseen. Esimerkiksi jos markkinoidaan silottavaa hiustuotetta, on mainos harhaanjohtava mikäli mainoksessa on kuvakäsitelty hiusta siloisemmaksi. Tämä kuitenkin olisi sallittua, mikäli mainoksen kohteena olisi esimerkiksi ihovoide. Usein kuitenkin näkee esimerki mainoksia, joissa mainostetaan esimerkiksi ryppyvoidetta ja mainoksessa esiintyvän mallin kasvot on käsitelty täysin rypyttömiksi. Toisaalta nykypäivänä ihmiset ovat niin tottuneita mainosten kuvankäsittelyyn, että voidaan jo miettiä onnistutaanko harhaanjohtavilla mainoksilla enää johtamaankaan kuluttajia harhaan?