Mainonnan mediat

Markkinointiin ja mainontaa törmää nykyään kaikkialla joka hetki. Usein emme edes huomaa tai ymmärrä, että joku tarkoin harkittu markkinoinnin toimenpide on mainontaa jonka kohteena itse olemme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö mainoksen viesti jäisi meille mieleen. Markkinointiviestintä kanavia on valtava määrä, niitä ovat esimerkiksi lehdet, tv, radio, ulko-ja liikennevälinemainonta, verkkomainonta, tapahtumamarkkinointi, tuotesijoittelu ja niin edelleen.

Lehtimainonta on varmasti perinteisin mainonnan muoto. Sen suosio on muiden markkinointikanavien lisääntyessä ja kasvaessa hieman pienentynyt, mutta se kuuluu edelleen hyvin oleelliseen osaan useimpien yritysten markkinointia. Lehdet voidaan jakaa sanomalehtiin ja aikakausilehtiin. Markkinoinnissa käytettyjen lehtien valintaan vaikuttavat monet seikat. Tälläisiä seikkoja ovat esimerkiksi lehden levikki, miten usein se ilmestyy, sen nettopeitto sekä lukijaprofiili. Ilmoitushinnat ovat myös luonnollisesti tärkeä seikka, miten ne sopivat yrityksen markkinointibudjettiin.

Lehtimainoksen näkyvyyteen ja siihen miten paljon se saa huomiota vaikuttaa mainoksen sijoittelu lehdessä. Esimerkiksi sivun yläkulma on selkeästi huomiota kiinnittävämpi paikka kuin esimerkiksi sivun vasen alalaita. Näkyvä paikka mainokselle sanomalehdissä on myös toimetuksellisen aineiston keskellä. Itse esimerkiksi olen usein sijoittanut oman yritykseni mainoksen paikallislehden risut ja ruusut palstan keskelle. Tämä on kyseisen ilmaisjakelulehden luetuin palsta ja sivun keskellä olevaa mainosta on vaikeaa olla huomaamatta. Samoin näkyvyyteen vaikuttaa mainoksen ilmavuus ja tekstin vähyys. Itse olen kokenut tämän usein haastavaksi mainoksia suunnitellessa. Usein mainoksiin tahtoisi mahduttaa liian monta asiaa.

Mainoksen koko ja toisto päätökset ovat usein haastavia. Usein on niin, että taloudellisista syistä isoa mainosta on mahdotonta toistaa useita kertoaja. Toisaalta taas pienempi mainos ei ehkä saa kerralla niin paljon huomiota, mutta se voidaan kuitenkin toistaa useita kertoja. Itse olen usein päätynyt siihen , satsaan mieluummin isompaan, enemmän huomiota saavaan mainokseen vähemmillä toistoilla. Iso mainos antaa enemmän mahdollisuuksia mainoksen visuaaliselle toteuttamiselle. Lisäksi se mielestäni luo ammattimaista ja luotettavaa ilmettä yritykselle.

Lehtimainonnan rinnalla erityisesti suomessa suosittu markkinoinninmuoto on suoramainonta. Suoramainos on henkilökohtaisesti vastaanotettu osoitteellinen tai osoitteeton mainoslähetys. Tarkoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi kirjepostia, flyereitä, sähköpostia tai tekstiviestiä. Suoramainonnassa mainostaja lähettää kohdehenkilölle viestin käyttämättä toista mediaa. Suoramarkkinoinnin etuna on sen riippumattomuus, se voidaan toteuttaa milloin vain ilman tarkkoja aikatauluja. Se on helppo toteuttaa siten, että se voidaan kohdistaa juuri tietylle segmentille. Suoramarkkinointi voidaan myös toteuttaa kilpailijoille näkymättömästi sekä sen toimivuutta on helppo mitata. Itse olen yrityksessäni käyttänyt suoramarkkinointia flyereiden muodossa. Itse näen tämän mainotamuodon etuna myös siihen liittyvien kulujen pienuuden. Jakeluvolyymi tulee kuitenkin suoramarkkinoinnissakin olla riittävän suuri, jotta siitä saadaan hyötyä. Täytyy muistaa ottaa huomioon, että esimerkiksi lehtien levikki saattaa olla kymmeniätuhansia kotitalouksia, mikä on valtavasti enemmän kuin esimerkiksi joitakin satoja kappaleita sisältävän flyeri jakelun.

Lehtimainontaa ja suoramainontaa selkeästi kalliimpi mainonnanmuoto on televisiomainonta. Televisio mainonta on kuitenkin erittäin tehokasta ja sillä voidaan tavoittaa suuria joukkoja. Televisio mainokset vetoavat usein tunteiseen ja herättävät keskustelua. Äänen ja kuvan avulla pystytään tuomaan mainostettava tuote jo täysin eri tavalla esiin kuin pelkällä kuvalla ja tekstillä. Nykyään netti-tv tuo myös uudenlaiset mahdollisuudet televisiomainontaan.

Radiomainonta taas puolestaan saavuttaa myös suuren joukon ihmisiä kerrallaan. Sillä on myös monia muita etuja kuten, että se voidaan kohdentaa alueellisesti ja se on huomattavasti esimerkiksi televisio mainontaa halvempaa. Lisäksi lehtimainontaan verratessa pieni mainos ei huku muiden joukkoon samoin radiossa samoin kuin lehdessä, lisäksi se  ei kilpaile samaanaikaan muiden mainosten kanssa vaan ne lähetetään yksi kerrallaan. Huonoja puolia radiomainonnassa kuitenkin on, että mainoksen kuultuaan kuluttaja ei voi palata siihen, vaan ostopäätöksen tekeminen on muistinvaraista.

Tänä päivänä jatkuvasti kasvava mainonnon muoto on internetmarkkinointi. Erityiseseti sosiaalinen media jatkaa suosionsa kasvattamista jatkuvasti ja sen merkitys markkinointikanava on jo merkittävä. Internetmarkkinoinnin etuja ovat erityisesti sen hinta sekä kohdistettavuus. Sosiaalisessa mediassa markkinointi on halpaa, jossain kanavissa jopa ilmaista. Lisäksi sitä on helppo kohdistaa halutulle segmentille ja sen kautta on helppo sitouttaa kuluttajia seuraamaan yrityksen mainontaa. Oman yritykseni mainonnassa olen hyödyntänyt edellämainituista medioista lehtimainontaa sekä internetmarkkinointia. Erityisesti olen kokenut sosiaalisen median käytön markkinointikanavana erityisen tehokkaaksi, jopa tehokkaammaksi kuin lehtimainokset. Haasteena sosiaalisen median mainonnassa näen sen, että sen tulee olla hyvin säännölllistä ja jatkuvaa. Lisäksi mainonta tulee osata kohdentaa juuri oikealla kohderyhmälle käyttäen sosiaalisen median mainonnan työkaluja, jotta mainonta tavoittaa oikean segmentin.

Tälläinen oli tiivistetty katsaukseni mainonnan  medioihin! Ensi kerralla keskitytään mainonnan sääntöihin! :)

Mainonta

Mitä markkinointi on?

Mielestäni markkinointi on toiminto, jonka tehtävänä on saada yrityksen myynnilliset ratkaisut tunnetuksi valitussa kohderyhmässä. Markkinoinnin kilpailukeinot eli markkinointimix sisältää tuotteen, hinnan, saatavuuden sekä markkinointiviestinnän. Näistä kilpailukeinoista usein merkityksellisin osa-alue on markkinointiviestintä.

Markkinointiviestintä voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen markkinointiin. Itse määrittelisin sisäisen ja ulkoisen markkinoinni siten, että kyseessä on sama asia, kohderyhmä vain on eri. Ulkoisen markkinoinnin kohderyhmä on ostavat asiakkaat, sisäisen markkinoinnin taas yrityksen sisällä toimiva henkilöstö. Sisäinen markkinointi on mielestäni osa-alue, jonka merkitys usein unohtuu. Ellei tuotetta pystytä markkinoimaan henkilöstölle, ei ulkoinenkaa markkinointi voi onnistua. Usein henkilöstöä pidetään itsestään selvyytenä ja ajatellaan, että kyllä he osaavat hommansa. Sisäisellä markkinoinnilla pyritään motivoimaan henkilökuntaa työhönsä, sekä toimimaan yrityksen konseptin mukaisesti. Kun henkilöstöllä on riittävän korkea tuotetuntemus sekä työmotivaatio on sen helppo toteuttaa toivotunlaista henkilökohtaista myyntityötä. Ulkoinen markkinointi taas sisältää, henkilökohtaisen myyntityön, suhdetoiminnan, myynninedistämisen sekä mainonnan.

Mitä mainonta sitten on?

Mainonta on yrityksen tiedotustoimintaa, joka kohdistetaan yrityksen kohderyhmälle, usemmiten joukkotiedotusvälineitä kuten lehtiä, internettiä, tv:tä, tai radiota käyttäen. Mainonta tähtää yleensä myynninedistämiseen. Mainonnan tavoitteena on olla niin mielenkiintoista, että se huomataan, se jää mieleen, se liitetään tuotteeseen tai brändiin ja tätä kautta vaikutetaan kuluttajan ostopäätökseen. Mainonnalla tulisi aina olla sanoma, mitä mainoksella halutaan sanoa, mitä kuluttaja hyötyy tuotteesta. Voidaan jopa puhua mainoslupauksesta, jonka tulisi olla erottuva ja mieleenjäävä. Mainoksen sanoma voi olla myös esimerkiksi ironinen tai jopa provosoiva, kuten Karhun olutmainoksessa. Tämä mainos jää mielestäni erittäin hyvin mieleen, pysäyttää sekä hieman hymyilyttää ;)

Mainonnan muotoja on monia, mainonta voi olla mediamainontaa, suoramainontaa, tapahtumainontaa tai esimerkiksi sponsorointia. Markkinointivälineet valintaan vaikuttavia kriteerejä ovat mainonnan kohderyhmä, kontaktihinta, sanoman välityskyky, peitto profiili, huomionarvo, lukuarvo, tilan ja ajan saatavuus sekä tehtävänjako.

Mutta tähän aiheeseen palataan tarkemmin ensi postauksessa!

Mitä trendit ovat?

Trendin voidaan sanoa olevan ilmiön kehityssuunta. Trendi syntyy, kun yhä useampi ihminen haluaa samaanaikaan saman asian, idean tai palvelun. Sanana trendi on tarttunut arkikieleen ja tarkoittaa arkikielessä hieman eri asiaa kuin tulevaisuudentutkimuksessa. Tulevaisuudentutkimuksessa trendi on suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava. Nykyään trendi sana kuitenkin useinmiten yhdistetään muotiin. Nämä asiat linkittyvätkin toisiinsa tiiviisti. Trendi voi tarkoittaa esimerkiksi muodin muutosta johonkin tiettyyn, selkeästi näkyvissä olevaan suuntaan. Trendit ohjaavat kuluttajien päätöksentekoa.

Trendit ovat aina riippuvaisia ajasta, niillä on aina menneisyys ja tulevaisuus. Trendejä syntyy ja kuolee jatkuvasti ja niitä esiintyy rinnakkain. Trendin elinikä on usein noin viisi vuotta. Trendit voivat siis olla nousevia, laskevia, murtuvia, vakaita tai muuttuvia. Esimerkkinä pitkään jatkuneesta nousevasta trendistä voidaan mainita Facebookin suosio, joka jatkaa edelleen kasvuaan.

Trendeistä puhuttaessa voidaan tarkoittaa oikeastaan mitä tahansa ilmiötä. Muitakin kuin muotiin ja kauneuteen liittyviä trendejä. Muoti tarkoittaa tiettynä aikana ja tietyissä tilanteissa vallitsevaa sosiaalisesti hyväksyttyä tyyliä, jonka joukko ihmisiä on omaksunut väliaikaisesti omakseen. Tähän liittyvät kaikki niin kampaukset, meikit, ihon väri, vartalonmuodot, asennot, eleet kuin tavat liikkua ja puhua ja käyttäytyä. Muoti voidaan jakaa lyhytkestoiseen pintamuotiin, laajasti hyväksyttyyn massamuotiin ja yleisesti levinneeseen maailmanmuotiin sekä kalliiseen ja innovatiiviseen huippumuotiin. Klassikkotyylit saattavat kestää jopa useita vuosikymmeniä, kun taas lyhytikäinen muoti saattetaan unohtaa yhden sesongin jälkeen. Voidaan sanoa, että muoti on yhteiskunnallinen instituutio, jonka tarkoituksena on ylläpitää kulutusta. Muotitrendejä on myös vaikea ennustaa, koska niihin liittyy niin paljon muuttujia.

Muoti kulkee sykleissä tasaisin väliajoin. Samat tyylit ja ilmiöt palaavat aina uudelleen muokattuna kyseisen ajan muotiin, oltuaan jonkin aikaa poissa. Ala-asteella ollessani noin 15 vuotta sitten leveälahkeiset housut olivat muotia. Mitä leveämmät lahkeet, sen coolimmat housut! Siitä muutaman vuoden kuluttua kapealahkeiset farkut tulivat muotiin, mikä tuntui aluksi hyvin oudolta. Jonkun ajan kuluttua kapeat lahkeet oli omaksuttu niin, että leveälahkeisia housuja ei olisi voinut kuvitella jalkaansa laittavan. Nyt kuitenkin voidaan taas huomata vaatekauppoissa myytävän leveälahkeisia housuja, joten saattaa olla, että kapealahkeisten housujen aikakausi alkaa olla lopuillaan ja muodin taas kiertävän.

Trendeistä voi syntyä myös megatrendejä. Megatrendi koostuu yksittäisestö ilmiöstä tai ilmiöiden tai trendien joukosta, joka määrittää hallitsevasti tulevaisuuden suunnan tai kokonaislaadun. Trendit ja megatrendit ovat sidoksissa toisiinsa, mutta niiden välinen raja on melko häilyvä. Megatrendit ovat kehityksen suuria linjoja, joiden historiaaa voidaan havannoida ja tarkastella. Ne ovat myös ilmiöiden tunnistettavia yhtenäisiä kokonaisuuksia joiden kehityssuunnan uskotaan jatkuvan samanlaisena myös tulevaisuudessa.

Eräs tämänajan megatrendi on mobiiliviestinnän kasvu. Nykyään jokaisen tulee olla tavoittettavissa koko ajan. Kanavia viestinnälle on useita; tekstiviestit, whatsapp, facebook, sähköposti, snapchat. Lista on loputon ja kasvaa jatkuvasti. Kymmenen vuotta sitten tätä ei olisi voinut kuvitella, kun taas nyt on mahdotonta ajatella, että näitä viestintä mahdollisuuksia ei olisi.

Megatrendeiksi voidaan sanoa muun muassa globalisaatiota, ilmastonmuutosta, työn muutosta ja väestön muutosta. Sitra hahmottelee joka vuosi suuria yhteiskunnallisia muutoksia koskevan trendilistan. Tämän vuoden trendilistan päivittämisen aikana keskusteluun ovat nousseet mm. Ukrainan kriisi, ISIS-terroristijärjestö, Euroopan jatkuvat talousvaikeudet sekä uhkaava eriarvoistuminen.